Kehitysteoriat

PSYKOSEKSUAALINEN KEHITYS

Sigmund freud (1860-1938)
* Sigmund Freud kehitti teoriansa evoluutiopsykologian pohjalta. 
* Freudin mukaan ihminen toimii oman viettienergiansa ohjaamana.
* Hän kirjoitti teoriansa oman aikakautensa näkökulmasta: silloin seksuaalisuus nähtiin kiellettynä alueena.
* Freudin teorian myötä seksuaalisuus on kuitenkin otettu luonnolliseksi osaksi ihmisen persoonallisuutta.

PSYKOSEKSUAALINEN KEHITYS

* Psykoseksuaalisella kehityksellä viitataan seksuaalisen mielihyvän muuttumiseen ihmisen eri ikäkausina.
* Freudin teorian mukaan lapsen psyykkinen huomio vaihtuu eri ikävaiheissa eri ruumiinosiin
* Oraalinen vaihe (0-1v): Lapsi tutustuu kaikkeen suullaan ja nauttii imemisestä
* Anaalinen vaihe(1-3v): Siisteyskasvatus: Itsenäisyys lisääntyy ja lapsi oppii suolen hallintaa
* Fallinen vaihe(3-5v): Lapsi oppii sukupuolten väliset erot, Oidipuskompleksi(= lapsi tuntee vetoa toista sukupuolta olevaan vanhempaansa)
* Latenssivaihe(6-10v): Samaa sukupuolta olevat kaverit tärkeitä, Seksuaalisuus ei kiinnosta
* Genitaalivaihe(Murrosikä): Seksuaaliset halut heräävät, vaihe kestää loppuelämän

AJATTELUN KEHITYS

* Jean Piaget´n (1896-1980) kehittämässä teoriassa kuvataan ajattelun kehitystä. 
* Teorian mukaan lapsen ajattelu kehittyy, kun tämä saa virikkeitä ympäristöstään. 
* Piaget´n mukaan ajattelun kehitys etenee neljän vaiheen kautta. 
* Muutos tapahtuu kaikilla samassa järjestyksessä, mutta yksilöllisessä tahdissa.

AISTITOIMINTOIHIN PERUSTUVA VAIHE

* Pienen lapsen ajattelu perustuu aisti- ja liiketoimintoihin.
* Vauva reagoi aluksi reflekseinä, minkä jälkeen aistitoiminnat alkavat kehittyä. 
* Lapsi liikkuu ja tunnustelee ympäristöä esim. toistaa jotain mitä on nähnyt vanhempien tai isompien sisarusten tekevän. 
* Vauvan ja pienen lapsen ajattelu on sanatonta.

HAVAINTOIHIN PERUSTUVA JA ITSEKESKEINEN AJATTELUN KEHITYKSEN VAIHE

* Ensimmäisen ikävuoden lopulla lapselle alkaa ilmaantua sanoja.
* Siinä vaiheessa lapsen kielellinen ajattelu alkaa pikkuhiljaa kehittyä. 
* Ajattelu on vielä itsekeskeistä ja toisen asemaan asettuminen on vaikeaa.
* Loogisessa ajattelussa on vielä virheitä.  

KONKREETTISTEN AJATTELUN VAIHE
* Lapsen on vaikea irrottautua kaikesta siitä mitä näkee ja voi koskea. 
* Abstrakti ajattelu alkaa kehittyä, jolloin lapsi pystyy yhä paremmin esim. laskemaan laskuja päässä, tukeutumatta apuvälineisiin.
* Lapsen ajattelun itsekeskeisyys alkaa vähentyä ja hän kykenee empatiaan muita kohtaan. 
* Lapsen muisti yltää jo pidemmälle, ja hänen hahmottamiskykynsä on parantunut. 

LOOGISEN AJATTELUN VAIHE

* Yksilö pystyy päättelemään asioita mielessään ja kykenee loogiseen päättelyyn. 
* Nuori kykenee ottamaan useita näkökulmia huomioon. 

KOKONAISVALTAINEN JA SUHTEELLINEN AJATTELU

* Yksilö pystyy itse tiedostamaan oman ajattelunsa rakenteet. 
* Hän kykenee hyväksymään ristiriitaisuuksia ja ymmärtää asioiden suhteellisuuden. 

* Piaget´n mukaan ajattelu kehittyy ensin ja kieli vasta ajattelun kehityksen myötä. 
* On tärkeää tuntea ajattelun ja kielen kehityksen vaiheet, jotta tietää, millaisia kognitiivisia taitoja lapselta voi missäkin kehitysvaiheessa odottaa. 

https://www.youtube.com/watch?v=B65EJ6gMm

KIELEN KEHITYS

Kieli on lapselle väline jäsentää havaintojaan, tutkia ympäristöään ja hankkia tietoa. Kieli myös mahdollistaa sosiaalisen vuorovaikutuksen ja oppimisen sekä toimii käyttäytymisen säätelijänä. Lapsi tarvitsee kielen oppimiseen mallia, lähellä olevien ihmisten huomiota ja yhteistä tekemistä, jossa kieltä käytetään luontevasti ja monipuolista.  Lapselle on hyvin varhainen valmius reagoida ihmiskasvoihin ja kyky alkaa erottaa omaan äidinkieleensä kuuluvia äänteitä. Tehokas oppiminen on mahdollista, koska lapsen hermoston pystyy muokkautumaan tehokkaasti. Aluksi opitaan äänteitä ja sitten sanoja, minkä jälkeen sanat yhdistetään lauseiksi, sanoja opitaan taivuttamaan ja lauseista alkaa syntyä tarinoita.

Kielen kehitys eri ikävaiheissa

0-6 kk
* Vuorovaikutus perustuu kosketus- ja näköhavaintoon. 
* Oppii erottamaan äidinkieleen liittyvät äänteet ja hiljalleen alkaa muodostua äänteitä, kuten aa ja ii.
* Aluksi reagoi puheeseen itkemällä, maiskuttamalla tai yskimällä.

6-9 Kk
* Alkaa jokellella ja yhdistellä äänteitä

10kk-1,5v
-   Lapsi ymmärtää kieltä jo hieman ensimmäisen vuoden lopulla.
-  Osaa kommunikoida käsillä, kuten osoittaa haluamaansa tavaraa ja oppii ensimmäiset sanat,     jotka liittyvät vahvasti lapsen lähiympäristöön, kuten ”äiti”.

1,5v
* Alkaa kysellä asioiden nimiä ja ymmärtää enemmän puhetta kuin itse puhuu.
* Osaa 10-50 sanaa itse.
* Tätä kutsutaan nimeämisvaiheeksi.

2v
* Alkaa yhdistellä sanoja mutta vain kaksi peräkkäin kuten ”ei syö” eikä osaa vielä taivuttaa niitä.
* Oppii taivuttamaan sanoja ja käyttämään verbejä jotka ovat jokapäiväisessä elämässä.
* Osaa 250 sanaa.
* Puhuu preesensissä kaiken.

2,5v
* Oppii noin 10 sanaa per päivä ja noin 3000 sanaa vuodessa ja sanat ovat pääosin substantiivejä tai verbejä, mutta osa on adjektiivejä, pronominejä ja partikkeleita

3v
* Puhe ymmärrettävää, osaa sanojen taivutuksia ja käsky-, kielto- ja kysymyslauseita.
* Osaa kertoa esineiden paikasta ja sijainnista ja vertailla erikokoisia esineitä.
* Voi leikkiä sana- ja loruleikkejä.

4-5v
* Ennen kuuden vuoden ikää lapsen puhe alkaa muistuttaa aikuisen puhetta.
* Mukana ovat kaikki sanaluokat, aika- ja taivutusmuodot.
* Lapsen tarinankerronta tarkentuu. 
* Kaikki konsonantit ilmestyvät yleensä tähän mennessä.

5v
* Sanavarasto jo 14 000 sanaa ja ääntäminen yleiskielen mukaista. 
* Lapsi alkaa ymmärtää sanojen muodostuvan erillisistä äänteistä.
* Lapsi oppii yhdistämään, poistamaan, lisäämään ja laskemaan äänteitä. 
* Muodostuvat vuorovaikutuksen perustaidot: oppii keskittymään kuuntelemiseen, kysyy kuulemastaan, pystyy vastaamaan kysymyksiin ja oppii puhumaan vuorotellen.
* Osaa toimia ohjeiden mukaisesti.

6v-
* Osa taivutusmuodoista ja niiden poikkeuksista opitaan vielä kouluiässä. 
* Koulussa oppii paljon uusia käsitteitä.
* Vuorovaikutustaidot kehittyvät koko elämän ajan.

Kun kielen kehitys huolettaa
Alle 2 v 
* Et saa kontaktia lapseen
* Lapsi ei tutki ympäristöään
* Lapsi käyttää vain vähän eleitä
* Lapsi ei ole oppinut sanoja
* Lapsi ei pysty seuraamaan lyhyitä ohjeita
2v
* Lapsen sanavarastoon kuuluu alle 10 sanaa
* Lapsi ei osaa muodostaa lyhyitä lauseita
3v
* Lapsi ääntää osaamansa sanat epäselvästi 
* Lapsen sanavarasto on pieni 
* Lapsi ei muodosta monikkoja
* Lapsi ei seuraa kaksiosaisia ohjeita tai noudattaa niitä väärin

SOSIAALINEN KEHITYS

Sosiaalisuus tarkoittaa halua olla ihmisten kanssa.
Sosiaalisuus on temperamenttipiirre ja siten synnynnäinen.
Sosiaaliset taidot tarkoittavat kykyä tulla toimeen toisten ihmisten kanssa.
Sosiaalinen kehitys tarkoittaa, että lapsi oppii vuorovaikutustaitoja sekä oppii ratkaisemaan arkipäivän ongelmia esim: pääsemällä mukaan leikkiin.
Sosiaalisuutta voidaan edistää positiivisesti tukemalla vuorovaikutustilanteita ja kannustamalla.
Sosiaalista vetäytymistä vahvistetaan negatiivisesti moittimalla. (lapsi kokee jo varhain epäonnistumisia eikä opi luottamaan itseensä sosiaalisissa tilanteissa.)

Kiintymyssuhteen merkitys päiväkodissa:
* Alle yksivuotiaan lapsen on vielä mahdotonta ymmärtää, miksi hänet on jätetty päiväkotiin ja äiti on lähtenyt pois.
* Alle 3-vuotias ei vielä osaa palauttaa tutun aikuisen turvallisuutta mielestään.
* Muistamista voidaan helpottaa tutun esineen avulla.
* Lapsen tulisi voida kiintyä myös hoitajaansa hoitopaikassa.

Leikki ikä ja sosiaalinen kehitys:

* Noin 3-6 vuoden ikä on vilkasta aikaa sosiaalisessa kehityksessä.
* Lapsi leikkii paljon, ja kieli mahdollistaa sosiaalisen vuorovaikutuksen muiden lasten ja aikuisten kanssa.
* Tovereiden kanssa opetallaan myös sääntöjen noudattamista sekä roolien ottoa.
* Ryhmässä toimimisen opettelu: 3-vuotias opettelee ryhmässä ja leikkien sääntöjä.
* 4-vuotias alkaa kiinostua roolileikeistä ja osaa leikkiä pienessä ryhmässä, mutta tarvitsee vielä riitatilanteissa apua aikuiselta.
* 5-vuotiaalla on jo omia kavereita. Hän leikkii tuttujen kanssa hyvin ja osaa toimia isossakin ryhmässä aikuisen johdolla.
* 6-vuotias on jo omatoiminen ja toimii ryhmässä hyvin. Häntä on kuitenkin vielä muistutettava säännöistä, ja hänen itsenäistymispyrkimyksiään on tuettava.
* UHMAIKÄ:
* 2-3 vuotiaana lapsi harjoittelee oman tahtonsa ilmaisua. 

LAPSEN VUOROVAIKUTUS JA KIINTYMYSSUHTEET

John Bowlby ja Mary Ainsworth ovat tutkineet lapsen ensimmäistä ja tärkeintä ihmissuhdetta eli lapsen ja hoitajan suhdetta, jota he kutsuvat varhaiseksi vuorovaikutukseksi ja kiintymyssuhteeksi. Kiintymyssuhteen avulla lapsi oppii ymmärtämään itseään ja suhdettaan toisiinsa sekä tunteitaan. Kiintymyssuhteita on erilaisia, niiden erilaisuus syntyy lapsen ja hoitajan välisessä vuorovaikutuksessa. Kiintymyssuhde on myös kielen kehittymisen edellytys.

Turvallinen kiintymyssuhde syntyy, kun lapsen hoitaja vastaa lapsen fyysisiin ja emotionaalisiin tarpeisiin johdonmukaisesti. Turvallinen kiintymyssuhde on myös hyvä pohja myöhemmille sosiaalisille suhteille. Lapsi uskaltaa ja siten myös oppii näyttämään tunteitaan ja ilmaisemaan tarpeitaan, mikä kehittää itsetuntoa, stressinsietokykyä ja empaattisuutta. 

Turvaton, välttelevä kiintymyssuhde muodostuu kun lapsen tarpeisiin ei vastata tai se tehdään epäjohdonmukaisesti. Jos vanhemmat eivät ole emotionaalisesti tai fyysisesti läsnä, lapsi ei uskalla näyttää tunteitaan vaan alkaa vältellä sitä ja yrittää olla mahdollisimman kiltti. Tämä usein johtaa lapsen tunteiden patoutumiseen ja raivokohtauksiin. Myöhemmin yksilön voi olla vaikeaa muodostaa ihmissuhteita. Vanhempien läsnäolo ei tarkoita, etteivät he rakastaisi lasta, vaan he voivat olla masentuneita tai kiireisiä.

Turvaton, ristiriitainen kiintymyssuhde syntyy jos lapsen tarpeisiin vastataan epäjohdonmukaisesti eli joka kerta eri tavalla, jolloin lapsi ei tiedä, mitä häneltä odotetaan ja hän reagoi asioihin vahvasti ja tunteellisesti. Lapsen käytös on tällöin myös ristiriitaista. Ristiriitainen suhtautuminen lapseen voi johtua siitä, että vanhempi/vanhemmat eivät tiedä, miten lapseen luodaan suhde tai miten kasvattajana toimitaan. Myöhemmin sellainen kiintymyssuhde voi johtaa riippuvuuteen läheisissä ihmissuhteissa.

Jäsentymätön kiintymyssuhde tapahtuu, jos lapsen elämässä sattuu jotain niin traumaattista, ettei kiintymyssuhdetta pääse syntymään. Syynä voi olla esimerkiksi vanhempien menettäminen, seksuaalinen hyväksikäyttö tai huolenpidon laiminlyönti. Kiintymyssuhteen puuttuminen on aina lapsen kehityksen kannalta riski, ja siitä kärsivä lapsi tarvitsee paljon tukea ja usein myös terapiaa.
Kiintymys suhteen merkitys päiväkodissa on suhteellisen tärkeä, sillä lapsen kiintymyssuhde hoitajaan auttaa lasta pääsemään yli ikävästä äitiin/isään, sillä alle 3-vuotias ei vielä osaa palauttaa tutun aikuisen turvallisuutta mieleensä. Suhde hoitopaikan hoitajaan ei koskaan korvaa kiintymyssuhdetta lapsen ensisijaiseen hoitajaan eli äitiin. 

Leikki-ikäisen sosiaalinen kehitys : Leikki-ikä on vilkasta aikaa myös sosiaalisessa kehityksessä. Ajattelun kehittyessä lapsi ymmärtää paremmin ympäristöään ja osaa kielen avulla yhä paremmin kertoa ajatuksiaan siitä. Kieli mahdollistaa sosiaalisen vuorovaikutuksen muiden lapsien ja aikuisten kanssa. Lapsi oppii ryhmässä toimisen taitoja ja alkaa saada ystäviä ja ymmärtää mikä on ystävä. Myöhemmin ystävyyssuhteet ovat lapselle tärkeitä, koska hän oppii niissä vastavuoroisuutta ja kiintymystä. Lapsi oppii vähitellen jakamaan, odottamaan vuoroaan, ottamaan toisten ajatukset huomioon, sääntöjen noudattamista ja roolien ottoa. 

MORAALIN KEHITYS

Moraalin kehityksen vaiheita

* Lapsi alkaa jo kahden vuoden ikäisenä ymmärtämään, kun häntä torutaan, sekä tuntemaan empatiaa. 
*  Lapsi oppii tuntemaan häpeää, joka on normaalia terveelle lapselle, mutta se ei saa olla liiallista.
*  Lapselle alkaa kehittyä kyky itsesäätelyyn ja hän opettelee kontrolloimaan omaa käyttäytymistään.
*  Kasvattajien mallilla ja esimerkillä on moraalin kehittymisessä suuri merkitys.
*  4-6 vuoden iässä lapsen moraaliset käsitykset kehittyvät voimakkaasti, jolloin hän miettii oikean ja väärän eroja.
* Lapsella on niin vilkas mielikuvitus, että hän ei aina kerro asioita oikein.
*  Oikea ja väärä perustuvat lapsen mielessä siihen, rangaistaanko teosta vai voiko siitä saada palkkion. Lapsi nimittäin välttelee rangaistuksia.
*  Hiljalleen lapsi oppii muidenkin haluavan samoja asioita kun hän itse, ja oppii tekemään vaihtokauppaa esim. leluilla.
*  Kouluiässä lapsella vahvistuu roolinottokyky ja hänen itsekeskeinen ajattelu vähenee                
*  Moraalisten kysymysten esille ottaminen arjessa on hyvä 
* Lapsella on niin vilkas mielikuvitus, että hän ei aina kerro asioita oikein.
* Oikea ja väärä perustuvat lapsen mielessä siihen, rangaistaanko teosta vai voiko siitä saada palkkion. Lapsi nimittäin välttelee rangaistuksia.
*  Hiljalleen lapsi oppii muidenkin haluavan samoja asioita kun hän itse, ja oppii tekemään vaihtokauppaa esim. leluilla.
*  Kouluiässä lapsella vahvistuu roolinottokyky ja hänen itsekeskeinen ajattelu vähenee             

Moraalin kehityksen tukeminen

* Osa sosiaalistumistumista 
*  Keskustelemalla ja harjoittelemalla voidaan kehittää tiedonkäsittelyn taitoja
*  Aikuisen ja muiden lapsen elämään kuuluvien henkilöiden malli on tärkeä
*  Lapsen tulee saada kokea pettymyksiä, ei kuitenkaan aina
*  Lapselle tulee antaa vastuuta muiden auttamisesta, toisista huolehtimisesta ja valintojen tekemisestä hänen ikätasoonsa nähden
* Moraalisten kysymysten esille ottaminen arjessa on hyvä tapa tukea moraalin kehitystä                                                                                                                            
 - vanhempien lasten kanssa voi asioista keskustella                                                             
 - liian jyrkkää oikein-väärin-asetelmaa tulee välttää, ellei se ole välttämätöntä, esim. turvallisuuden vuoksi

Palautteen antaminen

* Palautteen antaminen on tärkeää, sillä se edistää lapsen kehitystä
*  Palautteen kuuluu olla konkreettista ja tarkkaa, sekä lapsen moraalikehityksen tasoon nähden oikealla tasolla. 
*  Lapsen pitää ensin antaa itse arvioida itseään, sen jälkeen vasta aikuisen palaute
*  Palaute tulee kohdistaa käyttäytymiseen persoonan sijaan
*  Palautteen tulee olla myös positiivista

Kasvatustyön prosessi

Tunneilla on käsitelty kasvatustyön prosessin eri vaiheita. Katso kirjan sivut 57 - 67.

Portfoliotehtävä: Kuvaa blogiisi mahdollisimman monipuolisesti kasvatustyön prosessin eri vaiheet. Hyödynnä tuntien muistiinpanoja sekä kirjan sivuja 57 - 67 sekä 228 - 260.

Varhaiskasvatussuunnitelma

Suomalaista varhaiskasvatusta ohjataan sekä valtakunnallisesti varhaiskasvatussuunnitelman perusteilla sekä kunnallisesti kunnan ja yksiköiden omilla varhaiskasvatussuunnitelmilla eli vasuilla. Yksikkökohtaisissa vasuissa kuvataan esimerkiksi päiväkodin tapaa antaa varhaiskasvatusta. Lisäksi jokaiselle lapselle laaditaan yksilöllinen lapsen vasu.

Kirjoita portfolioosi (blogiisi) mitä asioita hyvässä yksikön vasussa tulisi olla?

Lapsihavainointitehtävä

KASVATUS JA OHJAAMINEN

 

Merja Mutru

 

LAPSIHAVAINNOINTITEHTÄVÄ

 

 

Valitse tuttavapiiristäsi alle kouluikäinen lapsi, mielellään kuitenkin yli 10 kk ikäinen. Lapsi ei voi olla oma lapsesi eikä sisaruksesi. Voit havainnoida samaa lasta toisen opiskelijan kanssa, mutta molemmat tekevät omat muistiinpanot havainnoista. Havainnointi tapahtuu toimimalla lapsen kanssa, juttelemalla lapsen vanhempien kanssa ja seuraamalla lasta. Aikaa havainnoinnille kannattaa varata, että saat kuvauksestasi mahdollisimman monipuolisen. Hyödynnä havaintojen apuna kirjaa Kasvun aika.  

 

Kirjoita raportti blogiisi havainnoistasi siten, että siinä ei käy ilmi lapsen oikea nimi (salassapito). Käytä siis joko muutettua nimeä tai ilmausta esim. tyttö 3 v. Kirjoita raportti otsikoimalla seuraavalla tavalla:

 

Yleistä tietoa lapsesta

Kuvaa lapsen:

-                     Temperamenttia, kiinnostuksenkohteita ja vahvuuksia 

-                     Päivittäistoimintoja (ruokailu, WC, pukeutuminen, lepo ja ulkoilu) esim. kuinka omatoiminen lapsi on / millaista tukea lapsi tarvitsee 

 

 

Sosiaalisesta kehityksestä

Kuvaa esimerkein erilaisissa tilanteissa:

-                     Lapsen vuorovaikutusta (kuinka lapsi toimii toisten lasten ja aikuisten kanssa)

-                     Lapsen leikkiä (millaisia leikkejä lapsi leikkii, miten lapsi liittyy toisten lasten kanssa leikkiin: millaisena oma-aloitteisuus / tuen tarve ilmenee, leikkiikö yksin, vaihtuvatko leikkitoverit, miten lapsi keskittyy leikkiin, miten mielikuvitus näkyy)

-                     Lapsen yhdessä toimimisen taitoja (vuoron odottaminen, työrauhan antaminen, sääntöjen noudattaminen)

 

Fyysisestä kehityksestä / karkea- ja hienomotoriikan taitoja:

Kuvaa esimerkein lapsen:

-                     Liikkumiseen liittyviä taitoja ja tottumuksia (millaisia erilaisia liikkumisen taitoja lapsi osaa, tasapaino, ketteryys)

-                     Kädentaitoja (esim. piirtäminen, maalaaminen, leikkaaminen, sorminäppäryys /esineiden käsittely)

 

Psyykkisestä kehityksestä:

Kuvaa esimerkein erilaisissa tilanteissa:

-                     Millaisia tunteita lapsi ilmaisee ja miten (esim. elein, ilmein, sanoin, teoin), miten lapsi sietää pettymyksiä

-                     Miten lapsi käyttäytyy uusissa tilanteissa

-                     Kuinka lapsi keskittyy toimintaan, millaiset asiat vaikuttavat keskittymiseen

-                     Miten innokas lapsi on oppimaan uusia asioita – miten ja millaisissa tilanteissa ilmenee

-                     Miten lapsi muistaa asioita

 

 Kuvaa lapsen puheen ja kielen kehitystä:

-                     esim. millaista puhe on (pieni lapsi: miten hän kommunikoi), millaisia sanoja / lauseita lapsi tuottaa, miten hän juttelee toisille lapsille, miten aikuiselle, miten lapsi toimii ohjeiden mukaan, miten ymmärtää puhetta ja kertomuksia / satuja

 

Lapsen arki kotona (vanhempien kertomana, jos mahdollista)

-                     kuvaa millainen lapsi on kotona (esim. miten päivittäistoiminnot sujuvat, millaisten asioiden tai leikkien parissa lapsi viihtyy, viihtyykö hän itsekseen vai kaipaako seuraa)

 

Pituus tehtävälle on noin 1-2 sivua.

Ohjaava kasvatus

Kerro tunneilla käydyn monisteen perusteella, miten aiot toteuttaa ohjaavaa kasvatusta. Kerro esimerkkejä.

Kasvatus on tietoista toimintaa. Sitä voidaan määritellä esimerkiksi psykologisesta tai sosiologisesta näkökulmasta. Kasvatus on kasvatettavaan vaikuttamista. Lähtökohtana on arvot. Lue kirjan sivut 214 - 216.

Mitä sinä arvostat? Miten arvosi näkyvät teoissasi? Kirjoita portfolioosi.

MITÄ ON KASVATUS?

MILLAINEN ON HYVÄ KASVATTAJA?